lauantai 31. joulukuuta 2016

Jää hyvästi, 2016!

Terveisiä vuodesta 2016, sen viimeisestä aamusta, klo. 10.08:sta. Erään maalaiskylässä sijaitsevan pallopöytäliinaisen keittiönpöydän äärestä.

Kulunut vuosi tuntuu olevan täynnä erilaisia tapahtumia ja tunnelmia ja samaan aikaan elämä on ollut hidasta ja hetkeen pysähtyvää.
Olen kiitollinen ja iloinen siitä. Tämä vuosi on ollut hyvä vaikka en edelleenkään allekirjoita lausumaa "en päivääkään vaihtaisi pois".
En tiedä millaista elämää kyseisen viisauden luoja on viettänyt mutta itse vaihtaisin joitakin, tästäkin vuodesta.

Armon vuonna 2016

Olen juurtunut yhä syvemmälle maalaiskylään, tähän taloon




Minusta on tullut koululaisen äiti.Upean, fiksun, hauskan koululaisen.
Minusta on tullut myös maailman ihanimman 3-vuotiaan äiti. Kaikista prinsessoista prinsessaisimman. Ja kovaäänisimmän.

En ole onnistunut välttämään Frozen-ansaa.




Olen luullut yhteisen tien pian 25-vuotiaan, rakaan hevoseni kanssa tulleen kuljetuksi, ja kokenut suurta helpotusta ja onnea luulon osoittauduttua vääräksi.
Siitäkin huolimatta että olen yöpynyt tallituvan muhkuraisella sohvalla heräten kahden tunnin välein hevosen silmätippoja tiputtelemaan ja tyhjennettyä jo ennestäänkin pohjaa vilauttelevan lompakkoni elikon eläinlääkärikuluihin.



Olen ryhtynyt kirjoittamaan blogia.
Olen saanut valokuvaamisesta uuden harrastuksen.
Olen innostunut molemmista valtavasti.

Olen saanut nähdä peuroja, hirviä, kettuja, mäyriä.
Sellaisia metsiä, maita ja mantuja,kauniita ja kummallisia asioita joita en tiennyt olevankaan





Olen nähnyt ihmisen syntyvän ja melkein kuolevan.
Olen itkenyt ja nauranut, rakastanut, riidellyt, loukannut ja tullut loukatuksi.
Tehnyt hyviä tekoja, auttanut muita, tullut autetuksi.
Ollut itsekäs, kiroillut, syönyt liikaa makeaa ja tuhlannut liikaa rahaa tilpehööriin.
(mutta sitä en kadu. Tilpehööri naisen järjissään pitää).

Olen iloinnut perheestäni ja kironnut perhe-elämän kiemuroita

Olen pelännyt Lastenklinikan käytävillä, laskenut loputtomia minuutteja, ajatellut lastani leikkauspöydällä.



Koko kulunut vuosi on ollut  myös osa pitkää, vuosien mittaista prosessia. Olemme pohtineet tulevaa, tehneet suuria päätöksiä.

Vuoden viimeisenä päivänä tiedämme suunnan, ja vuosi 2017 aloittaa uuden vaiheen elämässämme.
Olemme tavanneet jo muutaman kerran hienon,pienen ihmisen josta tulee perheemme viides jäsen ryhtyessämme pitkäaikaiseksi sijaisperheeksi.


Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa.

Uljasta uutta vuotta ihmiset, ja kiitos kun olette olleet mukana!
Jatketaan yhteistä kyytiä ensi vuonna!




2 kommenttia :

  1. Hieno teksti. Hienot kuvat. Hieno päätös. Onnea kaikkeen tulevaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja hieno kommentti Airi,noin kannustavan palautteen voimin on hyvä jatkaa uuteen blogivuoteen!
      Kiitos,ja kaikkea hyvää ja onnellista sinulle vuoteen 2017 (ja sen jälkeenkin 😉)

      Poista